Lasten ja nuorten osallisuus resurssit vai asenne? Po...
Alkusysäys Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa lapsi- ja nuoriso- Politiikassa osallistuminen ja osallisuus ovat ollee...
Ovatko asenteet kohdallaan ?  ”Osallistuminen on asennekysymys, ei lakikysymys.”  ”Osallistumisen tulisi lähteä ...
Juridiset taustat ja pohjat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaan: 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle,...
Juridiset taustat ja pohjat  perustuslain (731/1999) toisen luvun 6 §:ssä, jossa todetaan, että ”lapsia on kohde...
Juridiset taustat ja pohjat  Kuntalain (365/1995) 27 § määrittelee puolestaan kuntalaisten yleiset osallistum...
Juridiset taustat ja pohjat Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktii...
Juridiset taustat ja pohjat Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä j...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Nämä ovat esimerkkejä suomalaisen osallistumis- järjestelmän vahvuuksist...
Osallistumisen rakenteet SatakunnassaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 ...
Tilanne valtakunnallisesti 2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 11
Tilanne Lounais-Suomessa 2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 12
Huonot mandaatit ?Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 13
Huonot mandaait - ohjelmatVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 14
Osallistumisen järjestelmät 2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.201...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä Kohderyhmätapaamisissa tuli ilmi, että ikätoverit ja läheiset aikuiset kuunteleva...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä Lasten haastattelujen ja nykyisten osallistumisrakenteiden analyysin perusteell...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä Tutkinnassa huomautetaan, että erilaiset osallistumis- Rakenteet voivat tukea t...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Toinen yleinen johtopäätös on, että lapset eivät aina saa tietoa laps...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Vanhempien näkemykset otetaan hyvin huomioon koulutuksen suunnittelus...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Oppilaskuntien on oltava nykyistä tärkeämmässä asemassa koulujen työj...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Paikallishallinnon on velvoitettava myös perusasteen oppilaitokset ...
Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Nuorisolakia on tehtävä nykyistä tunnetummaksi lasten ja nuorten kesk...
Yhteinen tahtotilaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 24
Miten eteenpäin ?  Koulutus, koulutus, koulutus kaikille – MLL, kunnat ja Ely-keskus  Nuorisotiedotuksen ...
Miten eteenpäin ?  MLL:n projekti jatkunee…  Tausta-aineisto: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/J...
of 26

Pori 17.11.2011

Nuorten osallisuus ja osallistuminen MLL:n seminaari
Published on: Mar 4, 2016
Source: www.slideshare.net


Transcripts - Pori 17.11.2011

  • 1. Lasten ja nuorten osallisuus resurssit vai asenne? Pori 17.11.2011Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 1
  • 2. Alkusysäys Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa lapsi- ja nuoriso- Politiikassa osallistuminen ja osallisuus ovat olleet pitkään yhtenä painopistealueena. Lähtökohtana on,että lapset ja nuoret toimivat osaamisensa ja kokemustensa pohjalta asiantuntijoina valmisteluissa ja päätöksenteossa. Mutta…..Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 2
  • 3. Ovatko asenteet kohdallaan ?  ”Osallistuminen on asennekysymys, ei lakikysymys.”  ”Osallistumisen tulisi lähteä lapsista itsestään.” Tutkintaan osallistuneiden suomalaisten lastenkommentteja Lasten ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon Suomessa OKM:27 (2011)Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 3
  • 4. Juridiset taustat ja pohjat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaan: 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 4
  • 5. Juridiset taustat ja pohjat  perustuslain (731/1999) toisen luvun 6 §:ssä, jossa todetaan, että ”lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti”.  Lisäksi lain 14 §:ssä velvoitetaan julkista valtaa edistämään yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa henkilöä itseään koskevaan päätöksentekoon.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 5
  • 6. Juridiset taustat ja pohjat  Kuntalain (365/1995) 27 § määrittelee puolestaan kuntalaisten yleiset osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuudet.  Perusopetuslaki (628/1998), jonka 47 a §:ssä todetaan, että koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta.  Opiskelijoiden osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään puolestaan lukiolaissa (629/1998) ja laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998).  Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään myös vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulaissa (417/2007).Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 6
  • 7. Juridiset taustat ja pohjat Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuuri- suus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 7
  • 8. Juridiset taustat ja pohjat Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 8
  • 9. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Nämä ovat esimerkkejä suomalaisen osallistumis- järjestelmän vahvuuksista. Osallisuutta koskevien lakien ja politiikkojen analyysi osoittaa, että suomalaisten lasten ja nuorten osallistumisesta on säädetty laajasti eri laeissa ja että edellä mainitut viralliset kanavat perustuvat näihin lakeihin.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 9
  • 10. Osallistumisen rakenteet SatakunnassaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 10
  • 11. Tilanne valtakunnallisesti 2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 11
  • 12. Tilanne Lounais-Suomessa 2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 12
  • 13. Huonot mandaatit ?Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 13
  • 14. Huonot mandaait - ohjelmatVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 14
  • 15. Osallistumisen järjestelmät 2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 15
  • 16. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä Kohderyhmätapaamisissa tuli ilmi, että ikätoverit ja läheiset aikuiset kuuntelevat yleensä lasten ja nuorten näkemyksiä, mutta lasten kanssa ja lasten hyväksi työskentelevien ammattilaisten kanssa kuulluksi tulemisen todennäköisyys on pienempi. Lasten mukaan tämä johtuu aikuisten ennakkokäsityksistä, kuten auktoriteetin menettämisen pelosta, tai ajan ja voimavarojen puutteesta.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 16
  • 17. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä Lasten haastattelujen ja nykyisten osallistumisrakenteiden analyysin perusteella voidaan tehdä se yleinen johto- päätös, että lasten kanssa ja lasten hyväksi työskentelevien ammattilaisten koulutusta pitää kehittää. Tämä koskee esimerkiksi opettajia, oikeusalan ammatti- laisia, terveydenhoidon työntekijöitä, poliiseja, sosiaali- työntekijöitä ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä kunnallisen, alueellisen ja kansallisen tason viranomaisia. Lapsille ja nuorille koulutustaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 17
  • 18. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä Tutkinnassa huomautetaan, että erilaiset osallistumis- Rakenteet voivat tukea toisiaan. Oppilailla on esimerkiksi tavallista myönteisempi näkemys osallistumis- Mahdollisuuksistaan sellaisissa kunnissa, joissa on nuorisovaltuustoVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 18
  • 19. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Toinen yleinen johtopäätös on, että lapset eivät aina saa tietoa lapsiystävällisessä muodossa ja että lapsille ja nuorille on tiedotettava osallistumisrakenteista nykyistä paremmin.  Lapsiasiavaltuutettu on onnistunut työssään erinomaisesti, mutta muiden asiamiesten toiminta ei yleensä ole lapsiystävällistä eivätkä lapset siksi käytä heidän palvelujaanVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 19
  • 20. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Vanhempien näkemykset otetaan hyvin huomioon koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä, mutta oppilaiden näkemykset otetaan huomioon kohtalaisesti tai heikosti.  Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoilla on huomattavasti paremmat osallistumismahdollisuudet kuin perusasteen oppilailla.  Lasten osallisuudesta esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ei ole saatavilla tietoa. Tämä voi tarkoittaa, että lapsilla ei ole lainkaan osallistumismahdollisuuksia tai he voivat osallistua vain tietyissä asioissa.  Lasten ja nuorten osallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on parannettava kaikilla koulutusasteilla.  Oppilaskuntien pitäisi olla pakollisia kaikissa oppilaitoksissaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 20
  • 21. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Oppilaskuntien on oltava nykyistä tärkeämmässä asemassa koulujen työjärjestyksessä. Tämä tavoitevoidaan saavuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja kansalaisjärjestöjen välisten yhteistyösopimusten avulla ja sisällyttämällä oppilaskunnan toiminnot esimerkiksi kansalaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan.  Lasten ja nuorten osallisuutta kouluissa koskevaa tietoa on jaettava nykyistä enemmän  Vaikka ihmisoikeuskasvatus ja lapsen oikeuksiin liittyvä koulutus on otettu huomioon. Suomen lainsäädännössä ja kansallisissa opetussuunnitelmissa, koulutuksen toteutuminen vaihtelee käytännössä merkittävästi.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 21
  • 22. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Paikallishallinnon on velvoitettava myös perusasteen oppilaitokset perustamaan oppilaskunta. Tämä voidaan varmistaa esimerkiksi järjestämällä koulutusta oppilaitosten henkilökunnalle. Näin on toimittu Tampereella, jossa jokaisessa koulussa on oltava oppilaskunta.  Muualla oppilaskuntia on pääasiassa yläasteilla ja lukioissa.  Lapsilla ja nuorilla on oltava edustajat kuntahallinnon lautakunnissa Pietarsaaren ja Tampereen esimerkin mukaisesti  Paikallistasolla on enemmän vaikuttajaryhmiä vanhemmille kuin nuoremmille ikäryhmille. Alle 13-vuotiaiden lasten osallisuutta paikallistason päätöksenteossa on edistettävä nykyistä voimakkaamminVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 22
  • 23. Euroopan neuvoston tutkinnan päätelmiä  Nuorisolakia on tehtävä nykyistä tunnetummaksi lasten ja nuorten keskuudessa, ja nuorison osallistumisen käsitettä on tarkennettava. Nuorisolain pitäisi myös velvoittaa kunnat ottamaan käyttöön paikallinen nuorisostrategia tai toimintasuunnitelma, jossa olisi koulua, terveydenhoitoa ja muita tilanteita koskevia toimenpiteitä.Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 23
  • 24. Yhteinen tahtotilaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 24
  • 25. Miten eteenpäin ?  Koulutus, koulutus, koulutus kaikille – MLL, kunnat ja Ely-keskus  Nuorisotiedotuksen rakennetta kehitettävä Satakunnassa – Rahoitus ELY-OKM  Lapsi- ja Nuorisopolitiikan strategiat, pohjana hyvinvointiohjelmat – Kunnat  Maakunnallinen erityispanostus lasten osallistumiseen ?Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 25
  • 26. Miten eteenpäin ?  MLL:n projekti jatkunee…  Tausta-aineisto: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2 011/liitteet/OKM27.pdf?lang=fi  Lasten ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon Suomessa; Euroopan neuvoston politiikkatutkintaVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Pori 17.11.2011 26

Related Documents