Pori 25.02.2013
Lääkäri Hysni Aliu Psykiatrian
erikoistuva
Harjavallan sairaala
TIETOLÄHTEET
1 Johdanto
2 Sairaiden rekisterit
3 Väestörekisterit
4 Altistuneiden rekisterit
5 Rekistereiden yhdistäminen
...
JOHDANTO
 Keskeisiä rekisteriviranomaisia
 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes
 Suomen Syöpä...
1. SAIRAIDEN REKISTERIT
A) Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteri
B) Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyys- ja
sairausrekiste...
A) Tilastokeskuksen
kuolemansyyrekisteri
 Valtakunnallinen keskitetty Tilastokeskuksen ylläpitämä
tiedosto
 Tilasto peru...
Tilastokeskuksen
kuolemansyyrekisteri
 Nykyään tehdään vähemmän
ruumiinavauksia, jolloin virheluokitukset
lisääntyvät.
 ...
B)Kansaneläkelaitoksen
työkyvyttömyys- ja
sairausrekisterit
 Kansaneläkelaitoksen rekisterit
 eläkevakuutusrekisteri, jo...
C) Stakesin hoitoilmoitusrekisteri
HILMO
 Hoitoilmoitusrekisteri eli HILMO (rekisteriä
ylläpitää Stakes )
 käytetty pääa...
D) Tiettyä sairautta koskevat rekisterit
D1) Syöpärekisteri
 Perustettiin vuonna 1952 Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta...
D1) SYÖPÄREKISTERI
 Syöpärekisteri on kiinnittänyt paljon huomiota laadun
varmistamiseen ja sen diagnosien osuvuus on hyv...
D2) Suomen
epämuodostumarekisteri
 Perustettiin vuonna 1964 ja synnynäisten
epämuodostumien ilmoittaminen rekisteriin on
...
D3) Työperäisten
sairauksien rekisteri
 TPSR on perustettu vuonna 1964
 tietokonepohjainen ja siihen sisältyy
henkilötun...
2. VÄESTÖREKISTERIT
 Suomessa on harjoitettu 1540-luvulta alkaen
väestökirjanpitoa
 Vuodesta 1963 lähtien perustuu henki...
3. ALTISTUNEIDEN REKISTERIT
 Työnantajien työsuhderekisterit sekä eri ammattikuntien
(esim. lääkärit, hammaslääkärit, ins...
ALTISTUNEIDEN REKISTERIT
 Lukumääräisesti eniten altistuneita oli
metalliteollisuudessa, metallien valmistuksessa,
mootto...
4. REKISTEREIDEN YHDISTÄMINEN
Automaattinen tietojenkäsittely ja henkilötunnuksen
rekisteröinti ovat luoneet mahdollisuude...
REKISTEREIDEN
YHDISTÄMINEN
Monet rekisteritiedot ovat kuitenkin karkeita ja niissä on
luokitusvirheitä.
Tämä koskee erityi...
REKISTEREIDEN
YHDISTÄMINEN
Kahden tällaisen rekisterin yhdistäminen tavallaan
kaksinkertaistaa näitä ongelmia.
Koska halli...
REKISTEREIDEN
YHDISTÄMINEN
 Rekisterien yhdistämistä voitaisiin käyttää ainakin
kartoittavaan tutkimukseen, kun rekisteri...
5. TUTKIMUSLUVAT
Oikeus perustaa
tutkimusrekisteri
Tutkimisrekisteristä muodostuu henkilörekisterilain
tarkoittama henkil...
Viranomaisluvat
 Viranomaislupia on mahdollista myöntää pääasiassa
viranomaisten hallussa olevien, salassa pidettävien
as...
Viranomaisluvat
 Vaikka tutkimuksessa tarvitaan vain asiakirjoista saatavia tietoja,
potilaan tai asiakkaan kirjallinen s...
6. TIETOSUOJA JA
TIETOTURVALLISUUS
 Tietosuojalla tarkoitetaan rekisteritiedon ja muun tutkimuksessa
esille tulleen tiedo...
TIETOSUOJA JA
TIETOTURVALLISUUS
 Epidemiologisen tutkimuksen salassapitovelvollisuuden alaisia
asioita ovat lisäksi yrity...
KIITOS
of 25

Pori 25.02.2013

TUTKIMUSTYÖ/ TUTKIJAKOULU
Published on: Mar 4, 2016
Published in: Health & Medicine      
Source: www.slideshare.net


Transcripts - Pori 25.02.2013

  • 1. Pori 25.02.2013 Lääkäri Hysni Aliu Psykiatrian erikoistuva Harjavallan sairaala
  • 2. TIETOLÄHTEET 1 Johdanto 2 Sairaiden rekisterit 3 Väestörekisterit 4 Altistuneiden rekisterit 5 Rekistereiden yhdistäminen 6 Tutkimusluvat 7 Tietosuoja ja tietoturvallisuus
  • 3. JOHDANTO  Keskeisiä rekisteriviranomaisia  Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes  Suomen Syöpärekisteri  Sekä muut kuten tilastokeskus, kansaneläkelaitos, työterveyslaitos, kansanterveyslaitos ja lääkelaitos  Käyttötapa  voidaan käyttää yksittäin, yhdistää tutkimusväestöjä (esim. altistuneita kohortteja) ja rekistereitä voidaan yhdistää toisiinsa.  toimivat usein parhaiten ”sisäänajoportteina”  Auttavat epidemiologista tutkimustyötä (vaatii samanaikaisesti useiden tietolähteiden käyttöä) Rekisterin voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään : sairaiden rekistereihin, väestötilastoihin ja altistuneiden rekistereihin.
  • 4. 1. SAIRAIDEN REKISTERIT A) Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteri B) Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyys- ja sairausrekisterit C) Stakesin hoitoilmoitusrekisteri HILMO D) Tiettyihin sairauksiin kohdistuvia rekistereittä ovat :  Suomen Syöpärekisteri  Stakesin Suomen epämuodostumarekisteri  Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteri  Kansaneläkelaitoksen Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien sairauksien tilastointitieto
  • 5. A) Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteri  Valtakunnallinen keskitetty Tilastokeskuksen ylläpitämä tiedosto  Tilasto perustuu kuolintodistuksiin ja väestön keskusrekisterin tietoihin kuolleista  Kuolintodistuksen merkitys:  Tärkeää epidemiologisen tutkimustoiminnan kannalta  Luotettavuus ja puutteet kuolintodistuksessa  tiedot ovat sitä luotettavampia, mitä karkeampi luokitus on
  • 6. Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteri  Nykyään tehdään vähemmän ruumiinavauksia, jolloin virheluokitukset lisääntyvät.  Alttiita virhediagnooseille olivat keuhko-, maksa- ja munasarjasyöpä sekä sappirakon syöpä  Kuolintodistukseen kirjataan useita diagnooseja, mutta vain yksi tilastoidaan. Muiden syiden kirjaaminen on vaihtelevaa.
  • 7. B)Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyys- ja sairausrekisterit  Kansaneläkelaitoksen rekisterit  eläkevakuutusrekisteri, josta ilmenee sairaus- ja vanhuuseläkettä saavat  sairausvakuutusrekisterit, joista ilmenee erikoiskorvattavia lääkkeitä saavat ja päivärahaa saavat
  • 8. C) Stakesin hoitoilmoitusrekisteri HILMO  Hoitoilmoitusrekisteri eli HILMO (rekisteriä ylläpitää Stakes )  käytetty pääasiallisesti hallinnollisesti, mutta myös tutkimukseen  Rekisterissä selostetaan potilaan henkilötiedot, diagnoosi kansainvälisen luokituksen mukaisesti, hoidon syy ja diagnoosi kahden muun mainittavan löydöksen osalta, sekä hoidon laatu  Sydänpotilaille ja psykiatrisille potilaille laaditaan vielä tarkemmat lisälehdet
  • 9. D) Tiettyä sairautta koskevat rekisterit D1) Syöpärekisteri  Perustettiin vuonna 1952 Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta  Tarkoituksena kerätä syövän esiintymistä koskevia tietoja ja julkaista syöpätilastoja  Rekisteröinti perustuu kuolintodistusten lisäksi läkisääteisiin sairaloiden , lääkäreiden. Hammaslääkereiden, patologisten ja hematoligisten laboratorioiden sekä oikeuslääkeopillisten laitosten lähettämiin ilmoituksiin  Käytetty laajasti myös syöpäepidemiologiseen tutkimukseen  Haasteet:  Mitä vähemmän rumiinavauksia tehdään , sitä suurempi osa näistä syövistä jää diagnosoimatta ja myös syövän primaarisiainti voi jäädä määrittelemättä  ongelma koskee erityisesti mahaonteloon syöpiä myös leukemiat ja myeloomat aliraportoidaan
  • 10. D1) SYÖPÄREKISTERI  Syöpärekisteri on kiinnittänyt paljon huomiota laadun varmistamiseen ja sen diagnosien osuvuus on hyvä.  Syöpärekisterin diagnosi ja sen kirjaama kasvaimen siaintipaikka ovat luottetavampia kuin esim. kuolinsyyrekisteerin tai HILMO:n ilmoittamat vastaavat tiedot  Syöpärekisteri tunnistaa potilaat henkilötunnuksen avulla ja lisäksi rekisterissä on tiedot mm. kotikunnasta ammatista, kuolinajasta ja kuolemansyystä.  Potilaiden elonjäämistä seurataan vertaamalla rekisteriä vuosittain Tilastokeskuksen laatiman kuoleiden luetteloon  Syöpärekisteri julkaisee vuosittain ” Cancer Incidence in Finland ” –nimisen vihkosen .  Syöpärekisterin tietojen käyttöön tarvitaan lupa Stakesilta.  Syövän epidemiologinen tutkimus voi käsittää sekä kuoleita että eläviä tapauksia
  • 11. D2) Suomen epämuodostumarekisteri  Perustettiin vuonna 1964 ja synnynäisten epämuodostumien ilmoittaminen rekisteriin on pakollist  Kattavuus ei ole täydellinen  Se sisältää mm. tietoja äidin taustasta, nykyraskautta koskevista asioista (esim äidin työ, raskaudenaikaiset sairaudet, lääkitykset ja muut mahdolliset altistumiset)  Taustatiedot sekä lapsella todetuista epämuodostumista .  Rekisteriä on käytetty monissa epämuodostumia ja raskaudenaikaisia altistumisia koskevissa tutkimuksissa, jossa rekisteritietoja on täydennetty haastatteluun ja verrokkiaineistolla
  • 12. D3) Työperäisten sairauksien rekisteri  TPSR on perustettu vuonna 1964  tietokonepohjainen ja siihen sisältyy henkilötunnuksen ja diagnoosin lisäksi mm. tiedot ammatista, toimialasta, ammattitaudin aiheuttajista, toteamisajankohdasta, altistumisajasta, korvauspäätöksestä ja haitta- asteesta  Rekisteri julkaisee vuosittain tilaston edellisen vuoden ammattitaudeista.
  • 13. 2. VÄESTÖREKISTERIT  Suomessa on harjoitettu 1540-luvulta alkaen väestökirjanpitoa  Vuodesta 1963 lähtien perustuu henkilötunnukseen.  Järjestelmä on valtakunnallinen ja siinä on perustiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisista  Väestörekisterijärjestelmää ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraati  Väestölaskennat (census) ovat määräajoin toistuvia tilastokeskuksen välittömän tiedusteluun perustuvia tutkimuksia, joissa selvitetään väestön, perheiden ja ruokakuntien määrää ja rakennetta koskevia tietoja. Väestönlaskentoja on tehty Suomessa 1700-luvun puolivälistä lähtien.
  • 14. 3. ALTISTUNEIDEN REKISTERIT  Työnantajien työsuhderekisterit sekä eri ammattikuntien (esim. lääkärit, hammaslääkärit, insinöörit, sukeltajat, muurarit), puolustusvoimain ja ammattiliittojen rekisterit  heikkoutena on, että ne kuvaavat yhden työpaikan ammatteja ja altistumisia tai vain tiettyä ryhmää (esim vain liittoon kuuluvat työntekijät  Sosiaali- ja terveysministeriön rekisteri (KETURI).  Kansallinen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASA-rekisteri)  ASA-rekisterin päätarkoitus on syövän ehkäiseminen
  • 15. ALTISTUNEIDEN REKISTERIT  Lukumääräisesti eniten altistuneita oli metalliteollisuudessa, metallien valmistuksessa, moottoriajoneuvojen kaupan, korjauksen ja huollon toimialalla, terveydenhoidossa  Öljyteollisuudessa 26 % työntekijöistä altistui syöpävaaralliselle aineelle  Kromaateille ja nikkelille altistuneet hitsaajat olivat suurin ammattiryhmä  Yleisimmät altisteet olivat kromi(VI)yhdisteet, nikkeli ja sen epäorgaaniset yhdisteet sekä asbesti, jotka yhdessä kattoivat 56% altistuneista.
  • 16. 4. REKISTEREIDEN YHDISTÄMINEN Automaattinen tietojenkäsittely ja henkilötunnuksen rekisteröinti ovat luoneet mahdollisuuden yhdistää kahden tai useamman erityyppisen rekisterin sisältämiä tietoja (linkage). Voidaan yhdistää väestölaskennan tai työperäisten sairauksien rekisterin tiedot syöpärekisterin tietoihin ja näin tarkastella eri ammatti- tai ammattitautiryhmien syöpäsairastuvuutta. Vastaavasti voidaan yhdistää kohorttitutkimuksessa työpaikoilta kerättyjen altistuneiden tiedot esimerkiksi syöpärekisteriin tai HILMO:on.
  • 17. REKISTEREIDEN YHDISTÄMINEN Monet rekisteritiedot ovat kuitenkin karkeita ja niissä on luokitusvirheitä. Tämä koskee erityisesti altistuneiden rekistereitä, joskin ongelmia on myös sairastuneiden rekistereissä, etenkin kun rekisteröity tapahtuma on kliininen diagnoosi eikä kuolema On aina vaikeampaa varmistaa suurten aineistojen kuin pienten aineistojen sisältämien tietojen luotettavuus. Mikään rekisteri ei voi olla perustietojaan luotettavampi.
  • 18. REKISTEREIDEN YHDISTÄMINEN Kahden tällaisen rekisterin yhdistäminen tavallaan kaksinkertaistaa näitä ongelmia. Koska hallinnollisia tarkoituksia varten perustetut rekisterit ovat puutteellisia tieteellisen tutkimuksen kannalta, nykyisenä tietokonekautena voisi tuntua houkuttelevalta perustaa ns. tieteellisiä rekistereitä.
  • 19. REKISTEREIDEN YHDISTÄMINEN  Rekisterien yhdistämistä voitaisiin käyttää ainakin kartoittavaan tutkimukseen, kun rekisterit ovat hyvät ja tutkijat kokeneita.  Etuina ovat suurten aineistojen käyttömahdollisuudet, niistä saatava hyvin isoon aineistoon perustuva tieto ja suhteellisen pieni työpanos.  Toisaalta näiden rekisterien suurin heikkous on siinä, että ne helposti peittävät todellisia eroja tai riskejä.  Epidemiologista tutkimustyötä ei juuri voida tehdä ilman rekistereitä.
  • 20. 5. TUTKIMUSLUVAT Oikeus perustaa tutkimusrekisteri Tutkimisrekisteristä muodostuu henkilörekisterilain tarkoittama henkilörekisteri heti, kun tallennetaan henkilöperäisiä tunnistamistietoja Rekisteri ei saa tietosisältönsä vuoksi vaarantaa yksityisyyden suojaa Sitä saa käyttää vain tieteelliseen tutkimukseen Tutkimusrekisteri perustetaan aina yksiköityä tieteellistä tutkimusta varten
  • 21. Viranomaisluvat  Viranomaislupia on mahdollista myöntää pääasiassa viranomaisten hallussa olevien, salassa pidettävien asiakirjatietojen käyttämiseen tiettyä yksilöityä tutkimuskäyttöä varten.  Salassa pidettäviä asiakirjatietoja voidaan luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen asiakirjatietoa koskevan henkilön kirjallisella suostumuksella.  Sosiaali- ja terveydenhuollon salassa pidettäviä tietoja ja niiden käyttöön tarvittavat viranomaisluvat myöntää pääasiassa sosiaali- ja terveysministeriö  Myös Stakes, Lääkelaitos, Kansanterveyslaitos, Kansaneläkelaitos, Tilastokeskus ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voivat myöntää tutkijoille viranomaislupia.
  • 22. Viranomaisluvat  Vaikka tutkimuksessa tarvitaan vain asiakirjoista saatavia tietoja, potilaan tai asiakkaan kirjallinen suostumus on ensisijainen lupamenettely  Useimpien viranomaislupien hakemista varten on oma ohjeistettu hakemuslomake, jota voi tilata kyseiseltä viranomaiselta  Lupahakemuksen liitteenä tulee olla tutkimussuunnitelma tai sen lyhenne, mahdollinen eettisen toimikunnan lausunto ja muiden viranomaisten myöntämät luvat  Tutkijan tulee myös toimittaa tutkimuksesta valmistuneet raportit luvanmyöntäjälle tai luvassa erikseen ilmoitettuun paikkaan  Sosiaali- ja terveysalan tutkimukset tulee tehdä ensisijaisesti tutkimushenkilöiden luvalla eli niihin pitää hankkia heidän henkilökohtainen suostumuksensa.
  • 23. 6. TIETOSUOJA JA TIETOTURVALLISUUS  Tietosuojalla tarkoitetaan rekisteritiedon ja muun tutkimuksessa esille tulleen tiedon intimiteettisuojaa ja tutkijan salassapitovelvollisuutta.  Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tiedon säilyttämistä siten, ettei se tuhoudu tai etteivät asiankuulumattomat henkilöt saa salassa pidettäviä asioita tietoonsa.  Erityistä huomiota on kiinnitettävä salassapitovelvollisuuteen ja tietojen luovuttamattomuuteen tai luovutussopimuksiin ns. kolmannelle osapuolelle.
  • 24. TIETOSUOJA JA TIETOTURVALLISUUS  Epidemiologisen tutkimuksen salassapitovelvollisuuden alaisia asioita ovat lisäksi yritys- ja liikesalaisuutta koskevat asiat, kuten koneita, menetelmiä ja teollisia prosesseja koskevat tiedot sekä altistumismittausten yrityskohtaiset tulokset.  Epidemiologisen eettinen käyttäytyminen vähentää tutkimustoimintaa vaikeuttavien tietosuojasäännösten tarvetta.  tarkkaan harkittava, mitä tietoja kyseiseen hankkeeseen todella tarvitaan, jotta epärelevanttien ja turhien tietojen keräämistä voidaan välttää  Tulokset on analysoitava tunnistamattomina aina, kun tämä on mahdollista.
  • 25. KIITOS

Related Documents