Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissa11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila ...
Sisällys• SMP:n perintö• Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?• Aineisto: HS Vaalikone• Poliittinen sosiolog...
Johdanto: SMP:n perintö• Suomen Maaseudun Puolue (SMP) 1959–1995 – “Klassinen populistipuolue”? (esim. Canovan ...
1995– PS• Timo Soini v. 2000: – ”Soinin mukaan Suomessa on viiden vuoden kuluttua samanlainen oikeistopopuli...
Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?• PS:n äänestäjät: • Kallellaan vasemmalle tulonjakokysymyksissä • ...
Avoin data: HS Vaalikone (Eduskuntavaalit 2011)• Helsingin Sanomien Vaalikone – 31 monivalintakysymys...
Maaseutu/kaupunki• Ehdokkaiden kotikunnat Oikeusministeriöltä (2011)• Kuntaluokitus Tilastokeskukselta (2011) – “Ka...
Poliittinen sosiologia / poliittisen kulttuurin tutkimus• Politiikka on toimintaa kulttuurissa, joka as...
Oikeuttamisteoria• Luc Boltanski & Laurent Thévenot ([1991] 2006): On Justification• Kiistatilanteissa, olivat ne arkipäi...
Poliittinen kulttuuri?• Ei ole muuttumaton monoliitti tai varsinkaan “kansanluonne”!• Historiallisesti muodostunut ja toim...
Esimerkki• Hallitus haluaa vähentää kuntien määrää kuntaliitoksin: “Näin kuntapalvelut voidaan tuottaa tehokkaammin.” ...
Oikeuttamismaailmat – Kansalaisuuden maailma – Kodin maailma – Inspiraation maailma – ...
Analyysi I: Tulonjako ja oikeudenmukaisuus• Kysymykset tuloerojen rajoittamisesta ja lapsilisien jaosta11.1.2013 ...
Lainauksia“Toisilla on rahaa kuin roskaa ja toiset taistelevat viikosta toiseenleipäjonossa.” (M, 27, Kurikka, maaseutu)“E...
Analyysi II: Kuntapolitiikka• Kuntaliitokset ja verotulojen tasaaminen pääkaupunkiseudulta kuntiin11.1.2013 Tuu...
Lainauksia“Pääkaupunkiseutu on keskittymä, joka hyötyy koko Suomesta. Niinpäverotuloja tulee suunnata sieltä alueille, joi...
Analyysi III: Globalisaatio• Maahanmuuttopolitiikka, Suvivirsi ja eurokriisimaiden tukipaketit11.1.2013 Tuukka Y...
Lainauksia“Ilmaisrahan syytäminen veronmaksajiemme kukkaroista huijarimaille(Kreikka) ja asiansa huonosti hoitaneille mail...
(Väli)johtopäätökset• Suomalainen populismi: – Suomessa jopa tunteelliseen vastakkainasetteluun taipuvaiset ...
… mutta miten tulkita näitä lainauksia Suvivirrestä?“Jos suomalaiset joutuvat katselemaan muslimien ...
”Commonplaces”• Suvivirsi on näille vastaajille jotain omaa – Kulttuurinen symboli johon koetaan henkilökohtainen ja...
Thévenot‟lainen populismitulkinta• Populismi voidaan tulkita pyrkimykseksi vedota (palata?) näihin tunnepohjaisiin jaettu...
LähteetBoltanski, Luc & Thévenot, Laurent [1991] 2006: On Justification: Economies of Worth. Princeton University Press.Bo...
of 23

Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissa

Pyrkimyksiä tulkita perussuomalaisten puolueen jakautumista kaupunkiin ja maaseutuun sekä käsitteellistää populismia Laurent Thévenot'n teorian pohjalta. Esitelty Populismi liikkeenä ja retoriikkana -projektille Jyväskylän yliopistossa 11.1.2013
Published on: Mar 4, 2016
Published in: Education      
Source: www.slideshare.net


Transcripts - Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissa

  • 1. Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissa11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 1
  • 2. Sisällys• SMP:n perintö• Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?• Aineisto: HS Vaalikone• Poliittinen sosiologia, oikeuttamisteoria• Analyysi: tulonjako, kuntapolitiikka, globalisaatio• Johtopäätöksiä ja yritys tulkita populismia thévenot‟laisittain11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 2
  • 3. Johdanto: SMP:n perintö• Suomen Maaseudun Puolue (SMP) 1959–1995 – “Klassinen populistipuolue”? (esim. Canovan 1982, Helander 1971, Ionescu & Gellner 1969) – Maaseudun pienviljelijöiden protesti elinkeinorakenteen muuttuessa modernisaatiota, kaupungistumista, arvojen vapautumista vastaan, nostalginen kaipuu talonpoikaisyhteisöön – Vetoaa “oikeamieliseen” kansaan, vastustajana “rötösherrat” eli korruptoitunut, riistävä eliitti11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 3
  • 4. 1995– PS• Timo Soini v. 2000: – ”Soinin mukaan Suomessa on viiden vuoden kuluttua samanlainen oikeistopopulistinen puolue kuin Itävallassa ja Norjassa. […] hän sanoo etsivänsä puolueelle uutta, "profeetallista" johtajaa. – Kun löytyisi oikea mies, puolueen kannatus nousisi nopeasti tuollaiseen 10 prosenttiin, Soini uskoo.” (MTV3.fi 2.12.2000)• Puolue usein niputetaankin eurooppalaisen oikeistopopulismin kanssa: – FN (Ranska), FPÖ/BZÖ (Itävalta), Edistyspuolue (Norja), Ruotsidemokraatit, Kansanpuolue (Tanska)… – (Eatwell 2003; Hainsworth 2008; Kitschelt 1995; Mudde 2000, 2004, 2007)11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 4
  • 5. Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?• PS:n äänestäjät: • Kallellaan vasemmalle tulonjakokysymyksissä • Konservatiiviset arvot ja kansallismielisyys • Kaikista tuloluokista, mutta matalahko koulutus ja miessukupuoli korostuu • Hajonta perinteisiä puolueita suurempaa • (Borg 2012, Rahkonen 2011, Wiberg 2011)• Väite: “Puolueessa on „soinilainen‟ ja „halla-aholainen‟ linja” – Kysymys: Ottaen huomioon SMP:n perinnön ja uuden eurooppalaisen äärioikeistoliikehdinnän, onko tällainen jako havaittavissa maantieteellisesti? Päteekö “klassisen” (maalaisen) populismin kirjallisuus (Canovan 1982, Helander 1971, Ionescu & Gellner 1969) maaseudun PS:ään ja uuden populistisen äärioikeiston kirjallisuus (Eatwell 2003; Hainsworth 2008; Kitschelt 1995; Mudde 2000, 2003, 2007) kaupunkien PS:ään?11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 5
  • 6. Avoin data: HS Vaalikone (Eduskuntavaalit 2011)• Helsingin Sanomien Vaalikone – 31 monivalintakysymystä + vapaatekstikommentit• Avoin data – HS julkaisee ehdokkaiden vaalikonevastaukset netissä vapaaseen käyttöön• Tekstikommentteja antoi 202 PS:n ehdokasta 238:sta (84,9%) – Korkea vastausprosentti, muutama sata A4-liuskaa tekstiä – 7 kysymystä 31:stä, ~200 A411.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 6
  • 7. Maaseutu/kaupunki• Ehdokkaiden kotikunnat Oikeusministeriöltä (2011)• Kuntaluokitus Tilastokeskukselta (2011) – “Kaupunkimaiset kunnat”: väestöstä 90% taajamissa (65% PS-vastaajista) – “Taajaan asutut”: väestöstä 60-90% taajamissa (18% PS-vastaajista) – “Maaseutumaiset”: väestöstä alle 60% taajamissa (17% PS-vastaajista)11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 7
  • 8. Poliittinen sosiologia / poliittisen kulttuurin tutkimus• Politiikka on toimintaa kulttuurissa, joka asettaa toiminnalle reunaehtoja – Miten eurooppalainen populistinen liikehdintä saa perussuomalaisissa erityisen suomalaisen muodon suomalaisen poliittisen kulttuurin oloissa? – Mitkä ovat PS:n erityispiirteet ja selittääkö niitä poliittinen kulttuuri?11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 8
  • 9. Oikeuttamisteoria• Luc Boltanski & Laurent Thévenot ([1991] 2006): On Justification• Kiistatilanteissa, olivat ne arkipäiväisiä tai puoluepoliittisia, pyritään rauhanomaisiin neuvotteluratkaisuihin julkisen oikeuttamisen keinoin – Väitteen julkinen oikeuttaminen on sen yleisyyden tason nostoa • Oma etu ei ole vakuuttava argumentti, vaan väite on perusteltava vetoamalla johonkin yleisesti hyväksyttyyn arvon mittariin. Näin rakennetaan yhteisyyttä, joka mahdollistaa neuvotteluratkaisun. – Kaikki väitteet eivät tietenkään ole julkisen oikeuttamisen piirissä.• Oikeuttaminen (tai oikeuttamatta jättäminen!) tapahtuu eri tavoin eri poliittisissa kulttuureissa11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 9
  • 10. Poliittinen kulttuuri?• Ei ole muuttumaton monoliitti tai varsinkaan “kansanluonne”!• Historiallisesti muodostunut ja toiminnassa koko ajan uudistettavaksi• Oikeuttamisteoriaa soveltava poliittisen aktivismin tutkimus löytää kuitenkin kansallisia eroja oikeuttamisessa: – Lonkila 2011: Helsinkiläiset kaupunkiaktivistit vetosivat yleiseen tehokkuuteen siinä missä pietarilaiset henkilökohtaisiin siteisiin – Luhtakallio 2012: Suomalaiset demokratia-aktivistit vetosivat taloudelliseen rationaalisuuteen siinä missä ranskalaiset oikeudenmukaisuuteen – Ylä-Anttila 2010: Suomalaiset globalisaatioaktivistit toimivat rauhanomaisesti järjestelmän sisältä käsin• Suomalaiselle poliittiselle kulttuurille näyttää olevan ominaista rauhanomainen vaikuttaminen järjestelmän sisältä käsin virallisia reittejä pitkin konsensusta hakien. Tätä voidaan selittää historiallisesti.11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 10
  • 11. Esimerkki• Hallitus haluaa vähentää kuntien määrää kuntaliitoksin: “Näin kuntapalvelut voidaan tuottaa tehokkaammin.” – Kuntalaiset vastustavat: • “Ei käy! Tämä on perinteinen kotipaikkani jossa esi-isänikin asuivat.” – “Kodin maailma”: Vedotaan perinteisiin ja syntyperään arvona sinänsä • “Ei käy! Päätöksenteko karkaa kauas, tarvitaan lähidemokratiaa.” – “Kansalaisuuden maailma”: Vedotaan kansalaisoikeuksiin, kansan tahdon kunnioittamiseen arvona sinänsä • “Ei käy! Laskelmanne ovat virheellisiä, kuntaliitoksista ei seuraa säästöjä.” – “Teollisuuden maailma”: Vedotaan järjestelmän tehokkuuteen arvona sinänsä – Vedotaan samaan oikeutukseen kuin hallitus alun perin, mutta kiistetään mittauksen oikeellisuus. Tavallista Suomessa! • “Ei käy! Ei kuntaliitoksille!” – Väitettä ei oikeuteta; l. sitä ei nosteta yleisemmälle tasolle vetoamalla yleiseen hyvään. – Ei kovin toimiva strategia, varsinkaan suomalaisessa institutionaalisessa politiikassa.11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 11
  • 12. Oikeuttamismaailmat – Kansalaisuuden maailma – Kodin maailma – Inspiraation maailma – Maineen maailma – Teollisuuden maailma – Markkinoiden maailma• Kiistoja voidaan käydä näiden maailmojen välillä (esim. “koti on tärkeämpi kuin markkinat”) tai niiden sisällä (esim. “tämä hyödyke on markkinoilla arvokkaampi kuin tuo”)• Voidaan toki löytää muitakin! – Käytettäköön toistaiseksi tätä analyyttisena mallina.11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 12
  • 13. Analyysi I: Tulonjako ja oikeudenmukaisuus• Kysymykset tuloerojen rajoittamisesta ja lapsilisien jaosta11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 13
  • 14. Lainauksia“Toisilla on rahaa kuin roskaa ja toiset taistelevat viikosta toiseenleipäjonossa.” (M, 27, Kurikka, maaseutu)“En näe, että tuloerot sinänsä olisivat signaaliepäoikeudenmukaisuudesta. Ongelma ei ole siinä, että jotkuttienaavat paljon, vaan se, että alemmissa tuloluokissa työnteko eikannata yhtäältä työn verotuksen ja toisaalta veroilla rahoitettujenvastikkeettomien tulonsiirtojen vuoksi. Työn tekemisen pitäisiaina ja kaikissa olosuhteissa olla kannattavaa. Mielestäni onhyvä, että ihmisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus vaurastuarehellisellä työllään. Tätä ei pidä estää suurituloistenkohtuuttoman ankaralla verottamisella.”(M, 39, Helsinki, kaupunki)11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 14
  • 15. Analyysi II: Kuntapolitiikka• Kuntaliitokset ja verotulojen tasaaminen pääkaupunkiseudulta kuntiin11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 15
  • 16. Lainauksia“Pääkaupunkiseutu on keskittymä, joka hyötyy koko Suomesta. Niinpäverotuloja tulee suunnata sieltä alueille, joista pääkaupunkiseutu on ns.imenyt veret.” (M, 44, Turku, kaupunki)”500 miljoonaa eli tuhat euroa per helsinkiläinen on kova hintamaksettavaksi siitä, että ranualainen poromies voi käydä baarissa julkisillakulkuneuvoilla. Suomi muuttui sotien jälkeen maatalousyhteiskunnastateolliseksi yhteiskunnaksi ja vähitellen teollisesta yhteiskunnastapostmoderniksi avokonttori- ja palveluelinkeinoyhteiskunnaksi. Meidän eipidä taistella vääjäämätöntä historiallista kehitystä vastaan pitämälläkaikkein elinkelvottomimmat seudut asuttuina väkisin.”(M, 30, Helsinki, kaupunki)11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 16
  • 17. Analyysi III: Globalisaatio• Maahanmuuttopolitiikka, Suvivirsi ja eurokriisimaiden tukipaketit11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 17
  • 18. Lainauksia“Ilmaisrahan syytäminen veronmaksajiemme kukkaroista huijarimaille(Kreikka) ja asiansa huonosti hoitaneille maille (Irlanti, Portugal jne,) onkäsittämätöntä tyhmyyttä. Nousihan Suomikin 1990-luvun alkuvuosinesyvästä lamasta omin voimin, vaikka kipeää teki. Ei meille silloin kreikatyms. rahaa lapioineet.” (M, 69, Kerava, kaupunki)”Syöttöporsaspankkeja ja niiden takapiruja tässä nyt taas tuetaan. Ei voijatkua näin.” (M, 56, Salo, kaupunki)“Tukipakettipolitiikka ei ole vain eettisesti väärin, vaan se on myös huonoatalouspolitiikkaa. […] Kreikka olisi aikanaan pitänyt päästäävelkasaneeraukseen, johon se vielä joka tapauksessa joutuu.”(M, 24, Espoo, kaupunki)11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 18
  • 19. (Väli)johtopäätökset• Suomalainen populismi: – Suomessa jopa tunteelliseen vastakkainasetteluun taipuvaiset populistit esittävät “järkevyyteen”, rationaalisuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen vetoavia oikeutuksia – Mutta myös vahvaa “oikeamielinen kansa rötösherroja vastaan” -vastakkainasettelua populistisessa hengessä• Maalais- ja kaupunkilaisehdokkailla on ero – Kovan linjan oikeistolaiset kaupunkilaisia ja usein nuoria miehiä (Jussi Halla-aho, Simon Elo, Juho Eerola, Teemu Lahtinen) – Maalaiset tyypillisemmin “heikomman puolella” (vasemmisto?)populistiseen sävyyn11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 19
  • 20. … mutta miten tulkita näitä lainauksia Suvivirrestä?“Jos suomalaiset joutuvat katselemaan muslimien uskonnolistapukeutumista ja naisen alistamista uskonnon varjolla, niin niin kauanvoimme laulaa huoletta kerran vuodessa suvivirttä! ONKO KYSYMYSJOKIN VITSI???” (F, 53, Helsinki, kaupunki)“Täysin käsittämätöntä, että joku edes asettaa asian kyseenlaiseksi.”(M, 57, Espoo, kaupunki)“No huh huh!!” (M, 45, Kouvola, kaupunki)• Pyrkivätkö nämä vastaajat yhteiseen ratkaisuun oikeuttamalla mielipiteensä vetoamalla universaaliin, yhteiseen hyvään, jonka keskustelun kaikki osapuolet voivat hyväksyä? …Eivät.11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 20
  • 21. ”Commonplaces”• Suvivirsi on näille vastaajille jotain omaa – Kulttuurinen symboli johon koetaan henkilökohtainen ja tunteellinen side, eikä sen “loukkausta” voida oikeuttaa rationaalisella julkisella keskustelulla!• ”Cultural commonplaces” (Thévenot 2011a, 2011b) – jaettuja kulttuurisen merkityksen alueita – yhteismaa?• Nämä jaetut merkitykset eivät ole rationalisoitavissa – Välittävät tuttuuden, mukavuuden, “kotona olemisen” tunnetta. – Siinä missä julkisen oikeuttamisen sfäärissä yhteisyyttä rakennetaan vetoamalla jaettuihin arvoihin, joiden noudattamista voidaan arvioida rationaalisesti, näiden jaettujen kulttuurisen merkityksen alueiden avulla yhteisyyttä rakennetaan tunneperäisesti, tuttuuden ja kiintymyksen kautta.11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 21
  • 22. Thévenot‟lainen populismitulkinta• Populismi voidaan tulkita pyrkimykseksi vedota (palata?) näihin tunnepohjaisiin jaettuihin kiinnepisteisiin sellaisessa (post)modernissa poliittisessa julkisuudessa, joka normaalisti vaatii yleisiin, mitattaviin periaatteisiin viittaamista – ”Kyllä kansa tietää” – ”Vihdoinkin puolue joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä” – Huom. ero tunteisiin vetoamisen ja rationaalisena esitetyn etnopluralismin välillä!• Populisti ja kovaksikeitetty parlamentaarinen byrokraatti puhuvat toistensa ohi, eri kielillä – Populismi haastaa käsityksen politiikasta yhteisenä konsensushakuisena keskusteluna11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 22
  • 23. LähteetBoltanski, Luc & Thévenot, Laurent [1991] 2006: On Justification: Economies of Worth. Princeton University Press.Borg, Sami (ed.) 2012: Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012. Oikeusministeriö (Ministry of Justice).Canovan, Margaret 1982: Two Strategies for the Study of Populism. Political Studies 20(4), 544–552.Eatwell, Roger 2003: Ten Theories of the Extreme Right. In: Merkl, P. & Weinberg, L. (eds.): Right-Wing Extremism in the Twenty-First Century.London: Frank Cass, 47–73.Hainsworth, Paul 2008: The Extreme Right in Western Europe. London: Routledge.Helander, Voitto 1971 (ed.): Vennamolaisuus populistisena joukkoliikkeenä. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino.Ionescu, Ghita & Gellner, Ernest (eds.) 1969: Populism. Its Meanings and National Characteristics. London: Wiedenfeld and Nicholson.Kitschelt, Herbert 1995: The Radical Right in Western Europe: A Comparative Analysis. Ann Arbor: University of Michigan Press.Lonkila, Markku 2011: Yhteisyyden kieliopit helsinkiläisessä ja pietarilaisessa kaupunkiaktivismissa. Sosiologia 48(1), 22–33.Luhtakallio, Eeva 2012: Practicing Democracy. Local Activism and Politics in France and Finland. Basingstoke: Palgrave Macmillan.Luhtakallio, Eeva & Ylä-Anttila, Tuomas 2011: Julkisen oikeuttamisen analyysi sosiologisena tutkimusmenetelmänä. Sosiologia 48(1), 34–51.MTV3.fi 2.1.2000: Perussuomalaisten Soini kokoaa uutta puoluetta. Online: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/perussuomalaisten-soini-kokoaa-uutta-puoluetta/2000/12/39154 [Luettu 17.1.2013]Mudde, Cas 2000: The Ideology of the Extreme Right. Manchester: Manchester University Press.Mudde, Cas 2004: The Populist Zeitgeist. Government and Opposition, 39(4), 541–563.Mudde, Cas 2007: Populist Radical Right Parties in Europe. Cambridge: Cambridge University Press.Oikeusministeriö 2011: Eduskuntavaaliehdokkaat 2011. http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xlsRahkonen, Juho 2011: Perussuomalaisten ruumiinavaus. Onko työväen protestipuolueen kannatus saavuttanut vielä ylärajaansa? Yhteiskuntapolitiikka76(4), 425–435.Thévenot, Laurent 2011a: Oikeutettavuuden rajat. Yhteiselämää koossapitävät sidokset ja niiden väärinkäyttö. Sosiologia 48(1), 7–21.Thévenot, Laurent 2011b: Power and oppression from the perspective of the sociology of engagements: a comparison with Bourdieu‟s and Dewey‟scritical approaches to practical activities. Irish Journal of Sociology 19(1), 35–67.Tilastokeskus 2011: Tilastollinen kuntaryhmitys 2011. http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2011/luokitusavain_kuntaryhmitys.htmlWiberg, Matti (ed.) 2011: Populismi. Kriittinen arvio. Helsinki: Edita.Ylä-Anttila, Tuomas 2010: Politiikan paluu. Globalisaatioliike ja julkisuus. Tampere: Vastapaino.Ylä-Anttila, Tuukka 2012: What is Finnish about The Finns Party? Political Culture and Populism. Master‟s thesis, University of Helsinki.11.1.2013 Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 23